Syksy on saapunut ja ulkolämpötila laskenut, aiheuttaen putkimiehille kiireitä. Miltei puolet huoltokäynneistä on kuitenkin aiheettomia, miksi näin? Ja miksi lämmityksen automatiikka ei oikein syksyllä tunnu toimivan? Taustalla on muutama fysiikkaan liittyvä ilmiö;
– Sateinen syksy tuo mukanaan kosteutta rakenteisiin ja jopa sisäilmaan, esimerkiksi märkien kenkien ja vaatteiden myötä. Kosteuden haihduttaminen puolestaan edellyttää lämpöä, esimerkiksi pyykkiä kuivatessa huone viilenee tai märkä paita päällä alkaa paleltamaan. Taloyhtiön lämmitystä säädetään vain ulkolämpötilan mukaan, eli tämä kosteuden aiheuttama lisälämmityksen tarve ei ole lämmitysautomatiikan tiedossa.
– Syksyllä myös usein tuulee enemmän, mikä myös osaltaan viilentää rakenteita ja aiheuttaa lisälämmityksen tarvetta. Aivan kuten kiertoilmauunissa ruuanlaitto on nopeampaa, myös kovalla tuulella lämmitystarve on korkeampi mikäli ulkolämpötila on huonelämpötilaa matalampi.
– Ihmisen ruumiinlämpö on keskimäärin 37 astetta, mutta ulkolämpötilan ollessa 10 astetta kiertää pattereissa vain noin 25 asteista vettä. Patteri tuntuu siis kädellä koskettaessa herkästi kylmältä, koska käden lämpötila on noin 10 astetta korkeampi. Kylmän patterin vaikutelmaa tehostaa edelleen metallien korkea lämmönjohtavuus (samaisesta lämpöjohtavuuden takia saunassa metalli on polttavan kuumaa, mutta matalan lämpöjohtavuuden lauteet tarjoavat istumapaikan).
Siinä missä taloyhtiön lämmönjakohuoneesta siirtyy lämmitysverkostoon ja pattereihin vettä ulkolämpötilan mukaan, saattaa myös asunnossa oleva patterin termostaattiventtiili rajoittaa lämmitystä huonekohtaisesti. Termostaatti mittaa huonelämpötilaa suhteessa asetettuun säätöarvoon ja huoneessa ollessa säätöarvoa suurempi lämpötila, termostaatti sulkee patteriventtiilin ja patterissa ei enää kierrä vesi. Mikäli termostaattiventtiili toimii, liian kuumassa huoneessa ei siis enää pitäisi olla kuumaa, lämmittävää patteria. Huonelämpötilan laskiessa taasen tavoitearvon alapuolelle, avautuu termostaattiventtiili ja patteri alkaa lämpenemään. Putkimiestä ei siis kannata tilata ainoastaan jos patterit tuntuvat kylmältä, vaan sen mukaisesti mikä on asunnon lämpötila.
Putkimiehen nostaessa lämmityksen tasoa, jää korkeampi lämmitystaso usein vallitsevaksi tilanteeksi. Liian korkeasta lämpötilasta ei useinkaan valiteta, vaan lämpö tuuletetaan ulkoilmaan. Yhden asteen liian korkea lämpötila nostaa lämmityskuluja kuitenkin 3 prosenttia, eli lämmityksen oikea mitoitus on erittäin tärkeää, muodostavathan lämmityskulut taloyhtiön suurimman menoerän. Harkitse siis, olisiko hetkellisesti viileään lämpötilaan villasukat parempi vaihtoehto.
Pattereista kuuluva veden lorina taasen kertoo patterissa olevasta ilmasta ja/tai lämmitysverkoston liian vähäisestä paineesta. Lämmitysverkostoon lisättävä vesi on normaalia vesijohtovettä, josta korkeassa lämpötilassa erottuu happea ja typpeä, jotka tulee päästää verkostosta pois ilmaamalla. Tämä edellyttää aina huoltomiestä tai putkimiestä, sillä pelkkä patterin ilmaus ei riitä, vaan verkostoon on samassa yhteydessä myös lisättävä lisää vettä tilalle.
Asukkaiden olisi hyvä myös omatoimisesti tehdä pieniä huoltotoimenpiteitä patteriventtiileille. Kuten mikä tahansa venttiili, myös patteriventtiili voi jumittua yhteen asentoon jos venttiiliä ei käytetä vuosikausiin. Patteriventtiiliä on siis hyvä kerran, pari vuodessa pyörittää täysin auki ja täysin kiinni. Tämä venttiilin pyörittely saattaa myös toimia korjauksena, mikäli patteriventtiilin on tukkinut lämmitysverkostossa kiertävät pienet epäpuhtaudet ja metallihiukkaset. Mikäli asunnon lämpötila on kuitenkin liian matala eivätkä nämä kotikonstit auta, ota yhteyttä huoltoyhtiöön tai isännöitsijään.