Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

a

Miksi en saisi asentaa omaa trampoliinia taloyhtiön piha-alueelle?

Mikäli taloyhtiö antaa luvan trampoliinin käytölle taloyhtiön yleisellä alueella, ottaa taloyhtiö käytännössä vastuun huolehtia trampoliinin asianmukaisesta kunnosta. Mahdollisessa vahinkotilanteessa taloyhtiö voi joutua korvausvastuuseen. Olennaista on, onko taloyhtiö tietoinen trampoliinista ja sen vapaasta käytöstä yleisellä alueella. Sillä, onko trampoliini taloyhtiön vai osakkaan oma, ei ole merkitystä.

Taloyhtiö vastaa mm. siitä, että trampoliini on asennettu ohjeisen mukaan, pidetty kunnossa ja ehjä. Jokainen trampoliinin käyttäjä toki vastaa lähtökohtaisesti itse ns. ”puhtaasta” vahingosta, johon ei voida osoittaa kenenkään tuottamusta.

Taloyhtiö ei voi vapautua vastuusta ohjeistamalla trampoliinin käyttäjiä käyttämään trampoliinia omalla vastuullaan. Mikäli vahinko tapahtuu, on taloyhtiöllä niin sanottu käännetty todistustaakka eli näyttövelvollisuus siitä, että trampoliini oli tapahtumahetkellä turvallinen ja kunnossa. Vahinkotapahtuman yksilölliset olosuhteet vaikuttavat aina vastuun syntymiseen.

Esimerkiksi rivitalossa osakas voi itse hankkia trampoliinin hallinnassaan olevalle pihalle. Silloin, kun kyseinen piha-alue on yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaan hallinnassa, vastaa osakas trampoliinin käytöstä ja kunnossapidosta.

a

Koska sähköinen osakehuoneistorekisteri (Asrek) tulee käyttöön?

Sähköinen osakehuoneistorekisteri (Asrak) yhdistää asunto-osakkeita koskevat tiedot ja osakemerkinnät sähköiseksi tietokannaksi. Järjestelmään merkitään kaikkien suomalaisten taloyhtiöiden osakehuoneistojen omistajat samaan tapaan kuin esimerkiksi autojen omistajat ja haltijat ovat ajoneuvorekisterissä. Rekisterin myötä asunto-osakkeiden omistuksen siirto ja panttaus voidaan tulevaisuudessa tehdä täysin sähköisesti.

Ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt siirtyvät Maanmittauslaitoksen ylläpitämään rekisteriin nykyisen tiedon mukaan vuoden 2023 loppuun mennessä.

a

Onko sähköinen allekirjoitus pätevä ja lainvoimainen?

Kyllä. Sähköisen allekirjoituksen perustana on eIDAS-direktiivi sekä kansallinen lainsäädäntö, jotka yhdessä antavat sähköiselle allekirjoitukselle juridisesti sitovan aseman. Sähköinen allekirjoitus on turvallisempi ja luotettavampi kuin paperinen allekirjoitus, sillä sähköisesti allekirjoitetun dokumentin eheys ja alkuperäisyys on jälkikäteen kiistattomasti todennettavissa. Toisin sanoen, sähköisesti allekirjoitetusta dokumentista on yhdellä silmäyksellä nähtävissä kuka allekirjoitti, missä allekirjoitti ja milloin allekirjoitti, eikä allekirjoitettua asiakirjaa voida muuttaa jälkikäteen osapuolten huomaamatta. Sähköinen allekirjoitus on todettu oikeudellisesti päteväksi jo parikymmentä vuotta, eikä sen käytössä ole ilmennyt ongelmia.

a

Onko hallituksen etäkokous laillinen?

Asunto-osakeyhtiölaki säätää hallituksen kokoontumisesta hyvin suppeasti. Kukin hallitus saa siten päättää omat työskentelytapansa, huomioiden kuitenkin, että mahdollisen etäpäätöksenteon muoto on sellainen, että se on kaikille hallituksen jäsenille mahdollinen. Asunto-osakeyhtiölain 7. luvun 3 § toteaa ”Päätöstä ei saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn”. Siinä missä yhtiökokouksella tulee olla fyysinen paikka, voi hallituksen kokous olla täysin ”sähköinen”, siis ilman varsinaista kokouspaikkaa. Käytäntö ei sinällään ole uusi, hallituksen sähköpostikokouksia on pidetty jo vuosikausia.

Hallituksen puheenjohtajan vastuulla on varmistaa, että hallitus kokoontuu tarvittaessa.

a

Milloin lainaosuuden voi maksaa pois ja tuleeko siitä kustannuksia?

Isännöintitoimiston puolesta lainaosuuden poismaksu onnistuu etukäteen sovittaessa, käytännössä sopimalla asiasta alkukuusta, lainaosuus on maksettavissa kuukauden lopussa. Lainaosuuden laskennasta veloitetaan erillisveloitushinnaston mukainen veloitus. Tapauskohtaisesti pankki voi lisäksi veloittaa ylimääräisestä lainanlyhennyksestä (tai jopa estää lainan lyhentämisen), joten lainaosuuden maksu tulee aina sopia tapauskohtaisesti.

a

Rahastoiko taloyhtiö maksetut vastikkeet tai maksamani lainaosuuden?

Asia päätetään vuosittain yhtiökokouksessa taloyhtiökohtaisesti. Mikäli yhtiökokous ei ole asiasta tehnyt päätöstä, taloyhtiö tulouttaa sekä vastikkeet että lainaosuussuoritukset. Lähtökohtaisesti pääomavastikkeet kuitenkin tuloutetaan ja lainaosuudet rahastoidaan, mutta päätökset tehdään vuosittain yhtiökokouksessa.

a

Olen ostanut asunnon. Mitä tietoja ja dokumentteja minun tulisi toimittaa teille?

Taloyhtiön osakerekisteriin merkintää varten pyydämme sinua lähettämään meille seuraavat dokumentit:

  • Kopio kauppakirjasta
  • Kopio osakekirjasta, jossa on siirtomerkinnät
  • Kopio varainsiirtoveroilmoituksesta sähköisellä vastaanottotunnuksella varustettuna

Mikäli asuntokauppa on tehty kiinteistövälittäjän avustuksella, toimittaa kiinteistövälittäjä ko. asiakirjat isännöitsijälle.

a

Haluaisin tehdä huoneistossa remontin. Milloin, mitä ja kenelle minun tulee asiasta ilmoittaa?

Ennen kuin remontin saa aloittaa, pitää taloyhtiön hyväksyä muutostyöilmoitus. Muutostyöilmoitus tehdään, jotta taloyhtiön hallinto on perillä talossa tehtävistä muutoksista ja taloyhtiö voi tarkistaa taloyhtiön vastuulla olevat asiat remonttia tehtäessä.

Muutostyöilmoituksen jättäminen onnistuu parhaiten verkkolomakkeella: https://tammer-isannointi.fi/muutostyoilmoitus/

Muutostyöilmoitus tulee jättää hyvissä ajoin ennen remontin aloitusajankohtaa, jotta asia ehditään käsitellä, eikä remontin aloittaminen viivästy tästä syystä. Voit täyttää muutostyöilmoituksen.  Saat meiltä ilmoituksen viipymättä, kun asia on käsitelty ja remontti on lupa aloittaa.

Maalaus, tapetointi ja vähäiset kaappien kiinnitykset eivät vaadi luvan hakemista.

a

Miten voin varata saunavuoron tai autopaikan?

Voit lähettää isännöitsijälle pyynnön saunavuoron tai autopaikan varaamisesta esimerkiksi sähköpostilla. Saunavuoron osalta voit varmistaa mahdolliset vapaat saunavuorot nykyisestä saunavuorolistasta, joka sijaitsee saunan ulko-ovessa.

a

Saako taloyhtiö automaattisesti tiedon asukaslukumäärässä tapahtuvista muutoksista vesimaksujen perintää varten?

Ei saa. Jos taloyhtiössäsi peritään henkilölukumäärään perustuvaa vesimaksua, pyydämme teitä ilmoittamaan meille huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärässä tapahtuvat muutokset. Mikäli taloyhtiössä on huoneistokohtainen vedenmittaus, oikea huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärä auttaa pitämään vesimaksun arvioitua kulutusta vastaavana.

a

Olen juuri muuttanut taloon. Mitä pitäisi ilmoittaa ja kenelle?

Muuttoilmoitus Digi- ja väestötietovirastoon tulee tehdä esimerkiksi Postin verkkopalvelussa ( https://www.posti.fi/muuttoilmoitus/ ) viikon sisällä muutosta. Ilmoita muutostasi myös meille (esimerkiksi sähköpostilla) sekä huoltoyhtiöllesi. Ilmoituksen tekeminen on tärkeää: mikäli unohdat esimerkiksi avaimet kotiin, huoltoyhtiö saa avata oven vain talon kirjoilla oleville asukkaille.

a

Keneen olen yhteydessä, isännöitsijään vai huoltoyhtiöön?

Jos huomaat vikoja tai puutteita huoneistossasi tai yhteisissä tiloissa, ota yhteyttä ensisijaisesti huoltoyhtiöön. Tarpeen niin vaatiessa huoltoyhtiön edustaja on isännöitsjiään yhteydessä.

Isännöinti

  • Muuttoilmoitus ja saunavuorot
  • Autopaikat
  • Jatkuvat järjestyshäiriöt
  • Murtoilmoitus

Huoltoyhtiö

  • Nimenvaihto asunnon oveen ja ilmoitustaululle
  • Sähkö- ja lämmitysongelmat
  • Kylpyhuoneiden ongelmat, kuten vuotava hana, pesualtaiden hajulukot, kosteusongelmat
  • Havainnot tuholaisista (ota valokuva!)
  • Miten yhteistilat toimivat
  • Lukitusongelmat ja unohtunut avain

Vuokranantajaan

  • Asuntoon kuuluva kodinkone on rikkoontunut
  • Tapetointi, reiät seinässä
  • Vahingot ja vauriot pinnoilla
  • Ongelmia vuokranmaksussa

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan

  • Ideat asumisen kehittämiseen, esimerkiksi viljelyslaatikoita pihalle
  • Talon tavat

Naapuri

  • Kerro ja sovi remontin, muutos tai melun mahdollisesti aiheuttamista ongelmista

Comments are closed.