Suhtautuminen sähköautoihin vaihtelee. Joissain taloyhtiöissä latausmahdollisuuden järjestäminen on ollut arkipäivää jo pitkään, ja sähköautojen yleistymiseen entisestään on varauduttu jo ennakoivasti. Asukkaalle mahdollisuus ladata sähkö- ja hybridiautoja on tärkeää, ja tulevaisuudessa sen puuttuminen laskee taloyhtiön asuntojen arvoa.
Monessa taloyhtiössä on edelleen kategorisesti kielletty sähköautojen lataaminen. Kielto perustuu yleensä harhaluuloihin, kun sähköautojen pelätään turhaan aiheuttavan ongelmia. Myös latauspaikkojen hintamielikuva poikkeaa todellisuudesta.
Turvallisuus
Sähköauton lataaminen on kielletty tai sitä on rajoitettu monien virheellisten syiden takia. Ensinnäkin on puhuttu sähköautojen palovaarasta, vaikka tilastojen valossa polttomoottoriauto palaa paljon yleisemmin kuin sähköauto. Viat polttoainejärjestelmissä, lämmityslaitteessa tai sähköjärjestelmissä ovat yleisiä, ja viime vuonna Suomessa paloi yli 2000 ajoneuvoa. Sähköautojen palot sen sijaan ovat harvinaisia.
Myös sähköautojen lataamista rajoitetaan turhaan turvallisuusyihin vedoten. Lataaminen lämmitystolpasta on turvallista, jos samasta pistokkeesta voi kuitenkin käyttää lohko- ja sisätilanlämmitintä turvallisesti. Myös vanhat, 80-90 -lukujen lämmitystolpat ovat yleensä täysin turvallisia kunhan kaapeloinnin turvallisuus tarkistetaan ja mahdollisesti kulunut ja hapettunut pistoke vaihdetaan uuteen.
Taulukko lataustehon arviointiin on laskettu varman päälle 25 kWh/100 km kulutuksella ja 10 tunnin latausajalla. Tavalliseen työmatka-ajoon riittää ennakko-odotuksia pienempi latausteho, ja kustannukset taloyhtiölle jäävät kohtuullisiksi.
Lataustarve
Sähköautolla ajaminen poikkeaa polttomoottoriautosta. Akkua ei ajeta tyhjäksi ja ladata vasta sitten, vaan akku ladataan joka yö 80-90% varaukseen (mieluusti ei täyteen asti kuin koko kapasiteettia tarvittaessa, koska täyteen lataaminen rasittaa akkua). Riittää, kun yön aikana pystyy lataamaan sen, minkä päivän aikana on kuluttanut.
Keskimääräinen suomalainen ajaa vuodessa 15 000 km, mikä tekee työpäiville jaettuna 75 km per päivä. Energiantarpeeksi voidaan arvioida pahimmassa talvikelissä 25 kWh per 100 km, jolloin maksimi sähköntarve 75 km ajamiseksi on noin 19 kWh vuorokaudessa (kesäkelissä riittää puolet tästä). Jos auto seisoo parkkiruudussa 10 tuntia, niin keskimääräiseksi lataustehoksi riittää 19 kWh / 10 h = 1,9 kW. Latausta varten ei tarvita kuin tavallinen pistorasia!
Käytännössä tavallinen 13A pistorasia antaa 3 kW tehon, joten 10 tunnin aikana saa ladattua tavallisesta lämpötolpasta sähköt ainakin 120 km ajoon. Tämä riittää jo valtaosalle suomalaisista. Mikäli auto on kotona 12 tai 14 tuntia, niin puhutaan jo 150-170 km ajoon saatavasta energiasta. Tavallinen suko-rasia kulutusmittarilla varustettuna riittää suurimmalle osalle suomalaisista sähköauton lataamiseen.
Kustannukset
Sähköautojen latauspaikat eivät maksa mahdottomia. Uudehko tai toimivaksi todettu vanhempi lämpötolppa riittää useimpien lataustarpeisiin sähkömiehen tarkastuksen jälkeen ilman mitään muutoksia. Yleensä tolpan päähän kannattaa kuitenkin vaihtaa latauskäyttöön sopiva , kulutusmittarilla varustettu pistoke, jonka kustannukset jäävät alle tuhannen euron. Kulutusmittauksen perusteella lataajaa on helppo laskuttaa käytetystä energiasta; yksinkertaisimmillaan lataaja lukee itse mittarin laskutusta varten.
Kustannukset nousevat, jos kaapelointia joudutaan uusimaan. Tällöin kannattaa ehdottomasti vetää jokaiselle tolpalle 3x32A virran kestävä kaapeli tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Tätä suurempaan tehoon varautuminen on ylimitoitettua. Kustannukset liikkuvat parkkipaikan koosta riippuen muutamasta tonnista ylöspäin – tässä kohtaa kannattaa huomioida mahdollisuudet hakea avustuksia.
Kalliin DC-pikalaturin asennuksessa taloyhtiöön ei ole mitään järkeä. Autot seisovat ruuduissa useimmiten koko yön (tai päivän, jos kyseessä on yövuorolainen), jolloin riittää kun akku on liikkeelle lähtiessä täynnä. Kuka sitä paitsi haluaa käydä siirtelemässä autoaan laturille klo 02:00 alkavalle vuorolle ja tunnin päästä siirtää sen sieltä pois?
Taloyhtiössä riittää kun varaudutaan tavallisiin arkiajoihin, joten suurin järkeväksi näkemäni latausteho on 11 kW, johon siis riittää 3x16A salliva kaapelointi. Tällöin suurinkin sähköauton akku täyttyy yön aikana tyhjästä täyteen (11 kW x 10 h = 110 kWh) – tätä suurempaa tehoa ei yksinkertaisesti tarvita!
Taloyhtiössä on turha varautua satunnaisiin tarpeisiin, joissa akku pitäisi saada nopeasti täyteen, koska nämä tilanteet hoituvat helpoimmin julkisten pikalatureiden avulla. Olen itse ajanut sähköllä yli 100 000 km, ja satunnainen lisäsähkön tarve on iskenyt yhden käden sormilla laskettavan määrän. Lataus on aina hoitunut palaverin aikana parkkihallissa, kauppareissulla tai yksinkertaisesti pitämällä 20 minuutin kahvitauko.
Miten liikkeelle?
Asiassa kannatta toimia heti, vaikka latauksen perään ei vielä olisi kyseltykään. Aluksi kannattaa tarkistaa nykyisten lämpötolppien kaapelointi ja rasiat, sekä sähkönsyötön riittävyys. Jos lataajia on 1-2, voi olla helpointa sallia heille lataaminen suoraan lämpötolpasta ja sopia esimerkiksi kiinteästä laskutuksesta. Asiasta ei kannata tehdä liian hankalaa, koska latauksessa puhutaan suhteellisen pienistä summista: mainitun 19 kWh kustannus on noin kaksi euroa eli vuodessa puhutaan satasista.
Pääkeskusta ja sähkönsyöttöä ei tarvitse uusia heti, vaan vasta vuosien päästä kun lataajia on enemmän. Silloinkin voi lataustehoa rajoittaa maksimista niin pitkään kun pienempi teho riittää käyttäjille. Myös aktiivisella kuormanhallinnalla voidaan välttyä suurilta muutostöiltä. Edelleen, riittää kun akku on täynnä aamulla, eikä ole merkitystä vaikka auto lataisi koko yön pienellä teholla. Kaikkien latauslaitteiden virtaa voidaan säätää ja kaikki sähköautot kelpuuttavat lähes minkä tahansa virran 1x5A – 1x13A tai kolmesta vaiheesta 3x5A – 3x16A välillä.
Joillain paikkakunnilla työmatkat voivat olla pitkiä, eikä 1-vaihelataus välttämättä riitä eniten ajaville. Pohjoisimmassa Suomessa myös kovat pakkaset (alle -20C) voivat johtaa siihen, että suuriakkuisissa autoissa painavan akun lämmittäminen vie niin suuren osan lataustehosta, että akku ei ehdi latautua. Tällöin kannattaa suoraan tarjota kolmivaihevirralla lataamista.
Kolmivaihelaturissa hyvänä puolena on myös kuorman jakautuminen tasaisesti eri vaiheille. Sähköauto hyväksyy pienimmillään vain 3x5A virran, jolloin tehonkulutus on sama kuin 1x15A yksivaihelatauksessa, mutta nyt ei tarvitse miettiä miten vaiheet jaetaan parkkiruuduille. Osassa autoista ei ole kolmivaihelaturia, mutta yhä useammasta uudesta sähköautosta sellainen löytyy.
Lataustehon jakoa kannattaa miettiä tilanteen muuttuessa. Jos lataajia on alkuvaiheessa esim. 3 kpl, voidaan kaikille tarjota täysi 3x16A latausteho, ja pienentää sitä pykälin lataajien määrän kasvaessa niin, ettei maksimin jakaminen kaikille enää riitä. Kaikki autot hyväksyvät pienemmän latausvirran, itse lataan omakotitalossa 3x9A virralla eli 6 kW teholla. Jälleen kerran pitää muistaa, että latausteholla ei ole merkitystä niin pitkään kun akku on yöllä täysi.
Latauksen mahdollistamiseksi ei välttämättä tarvitse lainkaan tehdä suuria investointeja. Jos sähkön syöttö on kunnossa, voi nykymalli riittää lataustehoa säätämällä ensi vuosikymmenelle. Hyvässä lykyssä kaapeloinnin uusiminen onnistuu pienin kustannuksin muiden töiden yhteydessä, ja ainakin isoa suojaputkea kannattaa heittää ojan pohjalle jos asfalttia kaivetaan auki. Asian tiedostaminen ja hereillä olo kaivurin tullessa voi tulevaisuudessa säästää kymmeniä tuhansia.
Onko tulevaisuus sähköinen?
Moni epäilee sähköautojen yleistymistä ja odottaa niiden jäävän muoti-ilmiöksi. Todellisuudessa sähköautojen kysyntä on niin suuri, ettei niiden tuotanto riitä kattamaan kysyntää. Akkutuotantoa rakennetaan koko ajan lisää, ja uusia sähköautomalleja on tulossa kaikilta merkeiltä; mm. Volkswagenin ensimmäinen alusta asti sähkötoimiseksi suunniteltu auto ID3 on tullut juuri myyyntiin. Vaikka polttomoottoriautot eivät katoa teiltä vuosikymmeniin ennen kuin ne on loppuun ajettu, veikkaan valtaosan uusista myydyistä autoista olevan täyssähköisiä jo kuluvan vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla.
Täyssähköautojen lisäksi myös hybridiautot tarvitsevat latausta, jotta niiden ominaisuuksista saadaan täys hyöty. Pistokehybrideillä pystyy ajamaan jo yli 50 km pelkällä sähköllä, eli lyhyemmillä työmatkoilla polttomoottori ei käynnisty ollenkaan. Molempia autotyyppejä varten on välttämätöntä tarjota latausmahdollisuus.
Moni sähköautoa epäilevä muuttaa mielensä kerran sähköä kokeiltuaan. Sähköauton helppo ajettavuus, erinomainen suorituskyky, ja ajamisen edullisuus kääntävät puolelleen. Harhaluulot latauksen vaikeudesta ja pikalaturien riittämättömyydestä ovat perättömiä, ja lähes kaikki voisivat ajaa jo nyt kaikki ajonsa sähköllä. Sen vuoksi taloyhtiöissä kannattaa aloittaa valmistelut nyt.
Kirjoittaja Joose Luukkanen on kirjoittanut juuri ilmestyneen Sähköautot -kirjan, jossa kerrotaan kansantajuisella tavalla, kenen kannattaa sähköautoon siirtyä ja mitkä asiat sen jälkeen muuttuvat. Kirja opastaa itselle sopivan sähköauton valinnassa, neuvoo kotilatauksen järjestämisessä ja antaa vinkit sujuvaan matkantekoon sähköautolla. Sähköautoilun ennakkoluulot ja myytit kumotaan, sekä pureudutaan sähköauton tekniikkaan. Tutustu kirjaan osoitteessa sahkoautokirja.fi