Joulukuun 2019 lopulla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) uutisoi myönnettävistä avustuksista asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2022. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen energia- ja korjausavustukset ovat jälleen mittakaavassa, jossa ne tulevat varmasti aiheuttamaan myös positiivisen korjausbuumin taloyhtiöille.
Korjausavustukset ovat ennen kaikkea poliittisen ohjauksen välineitä ja muuttuneet aina kulloisenkin hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Vielä 2000-luvun alkupuolella oli mahdollisuus saada avustusta esimerkiksi tietyille asuinalueille piha-alueiden siistimiseksi epätoivotun lähiöitymisen estämiseksi. Finanssikriisin myötä avustukset ovat merkittävästi pienentyneet ja kohdentuneet paitsi energiatehokkuuden parantamiseen, myös vanhusväestön kotona asumisen tukemiseen.
Vuonna 2020 energia-avustusta myönnetään laskennallisesti rakennuksen energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Energiatehokkuuden laskennassa käytetään E-lukua (rakennuksen laskennallinen energiakulutus neliötä kohden vuodessa, kWh/m2a), käytännössä siis rakennuksesta ennen remonttia laadittua energiatodistusta sekä energiatodistuksen pohjalta tehtäviä E-luvun muutoslaskelmia. Energia-avustuksen suuruudessa on käytössä useamman eri laskentatavan enimmäisarvot: 1) Korjaushankkeesta riippuen energia-avustus on 20 – 100 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Suunnittelukustannukset sekä energialaskelmien kustannukset korvataan aina täysimääräisesti. 2) Avustuksen määrä voi kuitenkin olla enintään 4000 euroa asuinhuoneistoa kohden, tai 6000 euroa hankkeissa, joissa päädytään ns. nollaenergiatasolle. 3) Avustus on kuitenkin enintään 50 %:ia hankkeen toteutuneista, energiatehokkuutta parantavista ja avustettavaksi hyväksytyistä kustannuksista (sisältäen toteutuneet suunnittelukustannukset). Käytännössä aina kaksi jälkimmäistä enimmäisarvoa tulee kyseeseen, energia-avustus on siis enintään 50 prosenttia kustannuksista, sekä enintään 4000 asuinhuoneistoa kohden.
Mikään automaatioa energia-avustuksen saaminen taloyhtiölle ei tule kuitenkaan olemaan. Energia-avustus on nimenomaisesti avustus korjaustoimenpiteelle, jolla rakennuksen energiatehokkuutta korjataan rakennusmääräysten edellyttämää tasoa peräti 20 prosenttia energiatehokkaammaksi, paritaloissa peräti 30 prosenttia energiatehokkaammaksi. Ilmastotavoitteiden myötä nykyiset rakennusmääräykset ovat jo erittäin vaativia rakennusten energiatehokkuuden osalta. Läheskään aina näin suuret energiakorjaukset eivät ole rakennusteknisesti edes mahdollisia tai edes energia-avustuksen kanssa taloudellisesti kannattavia.
Energia-avustukset tulevat varmasti olemaan monelle taloyhtiölle se viimeinen lisäsysäys esimerkiksi poistoilman lämmöntalteenoton rakentamiseksi (avustus 50 prosenttia) tai matalaenergiaikkunoiden asentamiseksi (avustus 50 prosenttia), tavallisten ikkunoiden (avustus 20 prosenttia) asemesta. Esimerkiksi rakennuksen poistoilman lämmöntalteenotto on kannatava investointi ilmanvaihtokoneen läpi virtaavan ilmamäärän vain ollessa riittävän suuri (ts. rakennuksen tilavuuden ollessa riittävän suuri), käytännössä energia-avustus tulee laskemaan poistoilman lämmöntalteenoton kannattavaksi investoinniksi entistä pienemmässä asuinrakennuksessa.
Energia-avustusten poliittinen päätöksenteko viivästyi loppuvuodelle asti, mistä johtuen energia-avustusten hakeminen alkaa vasta helmikuussa. Poikkeuksellisesti avustusta on alkuvuoden aikana mahdollisuus saada toimenpiteisiin, jotka on toteutettu jo ennen avustuksen hakemista.
Lisätietoja energia-avustuksesta:
- Energia-avustus taloyhtiöille -hakuohje, ladattava pdf-tiedosto (ARA)
- Avustettavat korjaukset taloyhtiössä (ARA)