Suomen pidetään yleisesti jätelajittelun mallioppilaana. Näin onkin esimerkiksi palautuspullojärjestelmän myötä, mutta kotitalouksien lajittelussa on vielä parannettavaa. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste jää jälkeen esimerkiksi Saksasta. Ongelmaksi lajittelussa muodostuu harvaan asutussa maassa suuret etäisyydet, joka on hillinnyt kuntien intoa jätemääräysten tiukennuksiin.
Jätelaki määrittelee yleiset, hyvin väljät reunaehdot jätteiden lajittelulle ja käsittelylle. Kotitalouksien jätteiden keräys on kunnan vastuulla ja kuntakohtaiset jätemääräykset täydentävät jätelakia, antaen etenkin suurissa kaupungeissa enemmän velvoitteita esimerkiksi jätteiden lajittelun suhteen. Esimerkiksi biojätteen keräys ei ole lakisääteistä, mutta Pirkanmaan Jätehuollon omistajakuntien alueella kuntien jätehuoltomääräykset velvoittavat vähintään viiden hengen taloyhtiöt biojätteen keräykseen.
Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan uutta jätelakia. EU:n jätedirektiivin mukaisesti jäsenmaiden tulisi kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuoteen 2025 mennessä, kierrätystavoitteen tästä tiukentuessa aina viiden vuoden välein. Tällä hetkellä Suomi kierrättää 42 prosenttia yhdyskuntajätteestä, joten työtä tavoitteen saavuttamiseksi riittää.
Työryhmä ehdottaa uuteen jätelakiin kirjattavaksi velvoite erilliskeräyksestä, käytännössä siis lasin, metallin, pahvin ja biöjätteen keräyksen lakisääteistä velvollisuutta. Ehdotuksen mukaisesti erilliskeräys koskisi vähintään viiden huoneiston taloyhtiöitä ja tulisi voimaan neljän vuoden siirtymäajan jälkeen. Tampereen seudulla olennaista on kuitenkin ehdotuksen toinen velvoitus kierrätyksen alarajaksi: ehdotuksen mukaan yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen keräys halutaan laajentaa kaikkiin kiinteistöihin.
Yleisesti ottaen Pirkanmaan Jätehuolto on järjestänyt jätehuollon toiminta-alueellaan kiitettävällä tasolla. Esimerkiksi taloyhtiöiden mahdollisuus muovinkeräykseen perinteisellä 660 litran jäteastialla on tulossa mahdolliseksi asteittain vuoden 2020 aikana. Lasin- ja metallinkeräys on myös taloyhtiöille maksutonta, mikäli taloyhtiössä on biojätteen keräys. Uusi jätelaki aiheuttaisi siis muutoksia myös Pirkanmaalla, mutta muutokset eivät olisi dramaattisia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Suurin ongelma tulisi olemaan joissakin taloyhtiöissä tila: mihin uudet jäteastiat laitetaan, kun jo nyt jäteastioille ei tilaa meinaa riittää? Kenties useamman taloyhtiön yhteisjäteastiat ovat vastaus näihin haasteisiin?